Tänään olin erityisen ylpeä pikkupojastani. Ollaan harjoiteltu istu, maahan, kieri, seiso ja tassu -käskyt erikseen ja pidemmän aikaa jo. Tänään sitten kokeilin huvikseni, osaisiko poika mennä ilman apuja maahan. Myös ilman, että lähtee rullaamaan koko huoneen poikki. Heti ensiyrittämällä ei onnistunut, mutta jo toisella tai kolmannella kerralla onnistuttiin. Herra menee nätisti maahan ja odottaa siinä, kunnes saa naminsa.

Viime viikonlopun Osku oli hoidossa, kun itse kävin Ruotsissa pääsykokeissa. Ensin oltiin yksi yö mummilla ja ukilla, kaksi seuraavaa sitten mummolla. Aluksi äijä oli kuulemma ihana suloinen koiranpentu, mutta aika nopeasti se pääsi näyttämään oman luonteensa, johon haukkuminen ja huomion kerjääminen kuuluvat kiinteästi. Lauantaina hain Oskun kyläilemästä ja mentiin Pasilaan julkisilla moikkaamaan kavereita. Oikein supersosiaalinen viikonloppu takana, nyt meitä molempia nukuttaa ja hyvin.

Tässä on muutamia lumikuvia ja joitakin arkistojen helmiä, joita kamerastani löysin.

Taistelua pullon kanssa

Haltialan gööttitreffeiltä

Ensimmäisiä päiviä uudessa kodissa